Viikon kuulumisia

Mistäs sitä alottaisi :D Viime viikolla kohokohta oli ehkä 19-vuotissynttärit, joita tuli juhlittua perjantaina. Mulle ei oo ikinä järkätty yllätyssynttäreitä, mutta tällä kertaa sitten kävi niin! Oli kyllä aivan mahtava yllätys! Ilta alotettiin meillä syömällä ja juomalla, sekä laulamalla karaokea Youtubesta, jonka jälkeen suunnattiin kattomaan Juha Tapiota Sieraan. Oli kyllä ihana ilta! Timo oli hommannut liput ja kaiken. Mä en yleensä tykkää olla huomion keskipisteenä, eniten nautin olostani jos esim. jotakuta toista juhlitaan. Yritin ajatella, että kyseessä ei olleet mun synttärijuhlat ollenkaan ja se onnistui aika hyvin niin olo koheni. Paljon olivat kaverit kyllä nähneet vaivaa!

Seuraavana päivänä suunnattiin Hämeenlinnaan. Kuten kuvasta huomaa, biljardia oltiin pelaamassa. Se on kyllä hurjan hauskaa vaikkei itseltä taitoa löytyisikään! Iltaa jatkettiin vielä porukassa, jonka jälkeen nukkumaan. Tildakin pääsi matkaan mukaan ja sillä riitti innokkaita lenkittäjiä ja ruokkijia jonoksi asti, on se aika onnenkoira.

Eilen käväisin kaupassa ostamassa uusia välilehtiä ja kansion. Tällä hetkellä mulla on kaksi erillistä kansiota niin kemialle, kuin fysiikallekin. Olisi ihan mielenkiintoista tietää, montako laskua tulee tulevan vuoden aikana laskettua. Tällä hetkellä olen saanut neloskurssin melkein päätökseen ja siirtynyt seiskakurssiin. Seiskan pitäisi olla hyvällä mallilla ensiviikon lopulla jos aion  noudattaa lukusuunnitelmaa. Koulussa on kiva kun opettaja testaa meitä viikottain. Meinaa silti välillä masennus iskeä kun saan testit takaisin, tehtävät ovat ihan yksinkertaisia, jotka pitäisi hallita, mutta fysiikassa tunnun olevan jatkuvasti niin huolimaton.. Joko voimavektorit ovat väärän mittaisia, olen unohtanut merkata kummatkin nopeus -ja kiihtyvyysvektorin, merkannut kitkavoiman väärän suuntaiseksi..... lista on loputon. Ärsyttävintä on, että osaan nuo asiat kyllä, ei pitäisi vain tehdä  hutiloiden. Tänään aloitin myös laskemaan Valmennuskeskuksen materiaalien fysiikan laskuja. Tehtävät olivat hyviä perustehtäviä, jotka pitäisi kyllä hallita ja niin suurimmaksi osaksi hallitsenkin. Huomenna saan vanhalta koulukaverilta vielä fysiikan kasikurssin kirjan, sekä fysiikan vanhat yo-tehtävät ratkaisuineen, jonka jälkeen mulla on kaikki kurssikirjat hankittuna ja vähän ylimääräistäkin.

Sit tän päivän kohokohta, SAIN TÖITÄ! :) Laitoin edellisyönä kaks tuntia ennen hakuajan loppumista Manpowerille hakemuksen ja se ilmeisesti kannatti. Mut kutsuttiin täks päiväks työhaastatteluun. Olin aamulla ihan paineissa, koska mitään suurta kokemusta noista haastattelutilanteista ei ole. Aamu alkoi tosi hyvin, en meinannut päästä yrityksen rakennukseen sisään, sillä ovi oli lukossa ja kukaan ei tullut avaamaan. Kun vihdoin eräs mies avas oven, menin ensin ihan väärään paikkaan odottamaan. Meitä hakijoita oli yhteensä ehkä 8. Ensin meille kerrottiin siitä hommasta, kaikkien piti esitellä itsensä ja sitten vielä ryhmätehtävä. Toista hakijaa piti haastatella ja tämän jälkeen kaupata muille. Mä yleensä jännitän tommosia juttuja niin paljon, että sanat menee sekasin, mutta tällä kertaa tuntui itsestäkin, että ihan onnistuin. Muut hakijat tuntu tosi mukavilta ja rennoilta ja ihana tietää, että joistain niistä tulee vielä työkavereita. Lopuksi oli vielä yksilöhaastattelu ja tänään iltapäivällä soitettiin että pääsin töihin. Vähän kyllä pelottaa töiden tekeminen noiden pääsykoelukemisten kannalta... 18 h pitää saada viikossa täyteen ja loppu aika pitää käyttää tosi tehokkaasti lukemiseen.

Koiratreenejä, partiojuttuja ja apinan raivolla laskemista..

Noniiiin, jaksoimpa taas pitkästä aikaa kirjottaa! :) Nyt on takana viime viikonlopun huikea partioreissu Ahvenanmaalla, jota en ihan heti unohda. Niin huippu reissu oli kyseessä, mutta nyt en jaksa kaikkea siellä tapahtunutta alkaa käymään lävitse.

Aloitellaampa vaikka koirapuolelta. Maanantaina ei päästy hakumettään, joten tiistaina mentiin kimppatreeneihin erään tehdashallin pihalle. Paikalla oli mun ja Tildan lisäksi Ansa-briard ja aivan hurmaava bokserinpentu Ransu. Satuttiin juuri sopivaan aikaan, koska taisi olla ainoa tunti koko päivänä, jolloin ei tullut taivaalta tippaakaan. Kaikki treenaili vähän omiaan sen tunnin ajan mitä tokoilemassa viihdyttiin. Olin niin laiska, etten jaksanut suunnitella etukäteen mitä me treenattaisiin, joten otin Tildan kanssa pari seuruupätkää, jäävät ja luoksetulon. Kaikki meni superrrrhyvin! Tildalla tuntui olevan virtaa sadepäivien jäljiltä ihan valtavasti. Treenien lopuksi Ansa ja Ransu päästettiin riehumaan ja yritin räpsiä pari kuvaa.

Ilmoitin tänään myös Monan ja Tildan rally-tokokisoihin Loimaalle. Keväällähän me kisattiin viimeksi, jolloin kisoja olikin joka kuukausi. Yhtä puuttuvaa tulosta ei Tildalle napsahtanut mestariluokkaan pääsemiseksi, joten nyt mitteli pääsee taas muistelemaan voittajaluokan juttuja parin kk päästä.   Tänään oli myös rallytreenit. Tulin kotiin ja huhuilin Tildaa lähtemään treeneihin, mutta ilmeisesti se oli unohtanut mainita menoistaan, koska oli päättänyt lähteä jo iskän kanssa mammalle. >:/ Mutta ei tämä mitään, Moppe pääsi pitkästä aikaa hallille treenaamaan. Rata meni kyllä tosi hyvin ja Monte käytti peräpäätään loistavasti! Hyvillä mielin päästään siis starttaamaan avoimessa luokassa Monan kanssa. Ihan huippua kyllä, että viimein me tullaan saamaan virallisia tuloksia kaikkien näiden epävirallisten kisojen jälkeen ennen rallyn virallistumista. 

Keskiviikkona oli kans spesiaali päivä kun hain maailman parhaimman kuvauskaverin eli Veeran koulusta ja mentiin kuvailemaan! Veera oli aikasemmin keksinyt ihan loistoidean, eli maskeerataan toisemme pelleiksi ja mennään räpsimään hulluja otoksia :D Jo itse kasvojenmaalaus-vaihe oli aika riemuisa ja me näytettiin kyllä aika mielenkiintoisilta sen episodin jälkeen. Kasvomaaleilla olisi jatkossakin hauska pelleillä (hehe) jotain. Tässä nyt pari kuvaa mitä otettiin. En malta oottaa kyllä jo meidän seuraavaa näkemistä.

Pököllä on kaikki kunnossa

Viime postauksessa kirosin ristiriitaisia tunteitani valmennuskurssin suhteen. Vanhempien ja Timon tsemppaamana päätin kuitenkin ilmottautua ja tällä viikolla sain tämän näköistä postia. Katumus hellitti vähän kun selailin noita kirjasia ja totesin, että nähän on oikeesti tosi hyviä! Etenkin tuo vihkonen täynnä harjoitustehtäviä ja matemaattisia apuneuvoja vaikutti tosi hyödylliseltä! Tehtävät oli niissä rajoissa, että osaisin niitä jopa jo hyvin laskea. Viime keväänä kun aloin fysiikan ja kemian laskemisen, perus yhtälönratkaisu tuntui kaikkein vaikeimmalta, sillä kukaan ei ollut ikinä selittänyt kunnolla miten niitä kaavoja kuuluu pyöritellä. Lyhyessä matikassa sitä taitoa ei pahemmin tarvinnut. Nyt oon huomannut, että olen päässyt ihan älyttömästi eteen päin siinä asiassa. Ymmärrän mistä kaavat johdetaan ja miten saan ratkaistua tietyn suureen yhtälöstä. Tietysti vielä on vaikeita juttuja, mitä en vaan ymmärrä että miksi asia on näin.. Koulussa en kehtaisi koko ajan kysellä opettajalta yksinkertaisimpiakin asioita, vaikka pitäisi. Oon siitä kyllä onnekas, että meillä on aivan LOISTAVA fysiikan opettaja lukiolla, tosi mukava nimittäin! Oon saanut nyt fysiikan neloskurssin melkein luettua, sen pitäisi olla kerrattu viikon loppuun mennessä. Seuraavaksi siirrynkin fysiikan seiskakurssiin, jota käynkin nyt lukiolla samaan aikaan. 

Äskön tultiin Bedan kanssa partiokauden avajaisista kololta. Tästä tulee kyllä kiva partiosyksy! Me ollaan ilmottauduttu jo sampokurssille ja lippukuntapäiville, joilla yritän myös suorittaa hygieniapassin. Lisäksi tulossa ois myös yösuunnistuskilpailut, joita täytyy vielä katsoa lähempänä. Noita tapahtumia odotellessa :)

Paluu koulun penkille.. sekä myös jotain hakutreenailun tapaista

Kuten eilen kirjoitinkin, tänään oli mulle eka päivä lukiossa loman jälkeen :) Eka päivä kesti huimat kaksi tuntia, mikä oli mulle kyllä oikein passeli, koska jaksoin sen jälkeen laskea vielä kotonakin. Tänään starttasi siis fysiikan neloskurssi, joka ei ainakaan ekan kappaleen perusteella vaikuttanut ihan ylivoimaiselta. Huomenna voi olla toinen ääni kellossa kun aloitan fysiikka seiskan. Tänään laskin kaikki kappaleen tehtävät ja tarkoitus olisi vielä lukea kappale nyt illalla läpi. Toisin kuin pelkäsin, kouluun olikin tosi kiva palata! Eniten se johtui siitä, että mut otettiinkin niin hyvin vastaan. Mieltä lämmitti kun ihmiset tuli käytävällä juttelemaan, sain laskuseuraa tunnilla ja pääsin porukkaan vielä syömäänkin. Mulle se yksin jääminen on kaikkein pahin pelko. 

Innostuin myös iltapäivällä testailemaan vähän uutta kameraa. Huomaa kyllä niin selvästi, etten osaa vielä käyttää... Tuntuu että puolet kuvista valottuu väärin, en tiedä mistä asetuksia kuten valotusaikaa muuttaisin tai millä asetuksilla kuvaisin. Todella (epä)yllättävää, että kuvissa pääroolissa olivat koirat. Torstaina pääsenkin taas pitkästä aikaa kuvailemaan myös Veeran kanssa, jippijaijee! :)

Äskön tultiin Tilpsasen kanssa taas pitkästä aikaa hakutreeneistä. Kuumuudesta johtuen ei olla porukalla menty treenaamaan pitkään aikaan. Kuudelta suunnattiin siis Niinijoelle, jossa meitä oli kuusi treenaamassa, koiria oli mukana seitsemän. Oltiin kyllä ihan supertehokkaita tänään, treeneihin ei kulunut kuin ehkä vähän reilu tunti tai puolitoista. Kaikilla tuntui lisäksi olleen tosi onnistuneet treenit! Tildakin oli ihan super, otettiin yksi peräänlähtö ja kaksi kunnon hakua, joissa maalimies oli kuusikoissa piilossa. Mitteli pomppi reippaasti mättäillä ja tuntui olevan ainakin suurinpiirtein selvillä mitä tehdä :) 

Hakutreenien jälkeen käytiin vielä Annin kanssa ottamassa muutama kuva koirista. Mulla oli muistikortti ihan täynnä ja tuntui ettei yksikään kuva onnistunut, mutta tässä nyt pari. 

Komein Aarre <3

Ja vielä muutama kuva Ilonasta.

World dog show 2014 ja lavatanssahtelua

Huhhuhh kun parin päivän aikana ehtii taas tapahtua paljon! :) Kaikkein tärkein ensin, Maailmanvoittajanäyttely 2014! Mä oon ihan valehtelematta odottanut sitä siitä hetkestä alkaen kun kuulin, että se Suomessa järjestetään. Pidin julistettakin näyttelystä seinällä varmaan jo vuosi pari sitten (taisin laittaa jonkun kuvan siitä tänne blogiinkin :D) Sain siis Anna-Stinan seuraksi mun kanssa Helsinkiin ja päästiin sukulaisten kyydillä ensin yöksi Kellokoskelle, joten kiitos siitä Timolle ja Minnalle! Ja tietysti pikku-Martille, joka höpöttelyllään piristi aikas paljon meidän ajomatkaa. Kummit Riitta ja Esa tarjosivat meille majoituksen näyttelyä edeltävänä yönä, paremmin tämä ei olisi voinut siis mennä.

Tilda-labbis pihalla häkissä odottelemassa.

Mua on jo pitkään himottanut nähdä Riitan ja Esan pihalla taapertavat siilit! Riitta on julkaissut ihan älyttömän upeita kuvia näistä piikkinahoista fb:ssä. Siileillä olikin hyvät oltavat, kun pihalle oli rakennettu koko porukalle kunnon kopit ja ruokaa oli paljon tarjolla. Hyvän näköstä oli kun kuvassa oleva siili oli saanut mahan täyteen, ehti tassutella ehkä kaksi askelta eteenpäin ja tuupertui saman tien päiväunille pensaan suojiiin. 

Anna-Stinan kanssa lähdettiin illalla vielä vähän etsimään geokätköjä ja saatiin myös pyörät lainaan. Kuningasidean siivittäminä lähdettiin myös polkemaan n. 5 km päähän Järvenpäähän ruokakauppaan, tarkoituksena ostaa siis eväitä seuraavan päivän näyttelyyn. Kuulemma päädyttiinkin Järvenpään pahamaineisimpaan kaupunginosaan :D Kieltämättä ihmettelin vähän eikö Järvenpään keskusta koostu muusta kuin Valintatalosta ja Siwasta. Siwassa oli kuitenkin kaikki puoleen hintaan, joten sieltä me hamstrattiin vaikka mitä herkkuja mukaan.

Aamulla kun heräiltiin, oli pakko käydä vähän kuvailemassa pihalla, niin ihana aamu-usva siellä oli :) Tuntui olevan ensimmäinen kylmempi päivä pitkään aikaan.

Pari huonoa kännykällä otettua näyttelyräpsyä. Messukeskukseen kannattaa kyllä aina lähteä! :) Perjantaina puuttuivat kehistä kyllä juuri ne ryhmät jotka ois mua kiinnostaneet (mm. vitonen ja ykkönen), mutta tosi mielenkiintoista oli silti! Koiratavaroita oli ihana hypistellä kuten tavallista, onneksi en tehnyt edes mitään tyhmiä heräteostoksia. Ostin pääasiassa vain muutaman kangasmerkin, jotka aion ommella treeniliiviin. Musta ihaninta oli ehkä se vielä selvempi kansainvälinen tunnelma, sillä ihmisten kuuli puhuvan niin monia eri kieliä ja monet yhdistykset ja myyjät olivat esillä eri maista. Voi harmi kun ryhmäkilpailuja ei kerennyt jäädä katsomaan...

Maailmanvoittajan jälkeen ei ehtinyt kauan rauhottua, koska illaksi lähdettiin lavatansseihin Pappisiin! Osallistuttiin myös tanssikurssille ennen varsinaisia lavatansseja, jolla opetettiin kuviohumppaa. Se oli kyllä oikeesti tosi hauskaa! Koko illan tanssipaikalla oli hyvä tunnelma, Neljänsuora soitti ihan loistavasti ja tuttuja näkyi paljon. Seuraavana aamuna olikin aika ankeaa herätä kioskille.

Sitten vielä, OSTIN UUDEN KAMERAN! :D Tässä kuussa tulee kuusi vuotta täyteen siitä, kun ostin ekan järkkärini. Kieltämättä Sony a200:n kanssa kuvaillessa alkaa tuntumaan siltä, että ois kiva hankkia vielä jokin vähän uudempi peli. Kuten sillon 13-vuotiaanakin, nytkin ostin kameran käytännössä kesätyörahoilla. Halvalla sain, sillä ostin yksityiseltä. Kauppaa ei kyllä tarvinnut katua, mies oli hyvin rehellinen myydessään kameraa, kamera oli hyvässä kunnossa ja vähän kuvattu, sekä kaikki piuhat ja tarvikkeet tulivat mukana. Sain kaupan päällisiksi oikein vielä kamerarepunkin! Tänään oli niin pimeää ja satoi etten kerennyt paljon kameraa testailemaan, mutta huomenna sitten.

Sitten vielä pääsykoeasiaa. Olen taas viimeiset 2-3 päivää lepsuillut niin että hävettää. Tässä on toki ollut paljon muutakin ja Timon kanssa olen viettänyt viimisimmät pari päivää. Huomenna kuitenkin alkaa taas koulukin ja sekin vähän jännittää. Tänään olisi pitänyt aloittaa jo fysiikan neloskurssin lukeminen, jotta saan sen käytyä läpi perusteellisesti kahdessa viikossa, mutta en kerennyt kuin vähän selailemaan kirjaa kioskilla ollessa. Timon ja äidin kanssa keskusteltiin eilen myös perusteellisesti ruokapöydässä valmennuskurssille menemisestä. Mä oon aina vähän ajatellut, etten haluaisi missään nimessä pistää rahojani sellaiseen ja että pärjäisin ilmankin. Tai että opiskelisin nyt vuoden itse, hakisin ja jollen pääsisi niin menisin kurssille siinä tapauksessa. Aloin kuitenkin miettimään asiaa uudelleen. Lukion kurssit mulla loppuu tammikuussa, jonka jälkeen pitäisi opiskella itsenäisesti täysillä seuraavat 4kk. En tiedä pystynkö siihen yksin tai riittääkö motivaatio ilman, että olen pian burn outin partaalla.. Valmennuskurssilta saisin kaiken tarvittavan kannustuksen ja tuen. Äiti onkin mua sinne patistanut jo pitkään, mutta ainoa asia mulla joka päätöstä vaikeuttaa, on raha. Tiedän, etten pystyisi maksamaan kurssia yksin, enkä kestä sitä huonoa omatuntoa mikä jää vaivaamaan kun tiedän, että muut maksavat oman kurssini. Lisäksi mua jotenkin hävettäisi laittaa niin paljon rahaa kurssiin, kun tiedän niin monia ihmisiä, jotka taistelevat rahatilanteensa kanssa päivittäin. Maailma on täynnä vähävaraisia ihmisiä ja itse törsään rahojani miten sattuu. Erittäin outo ajattelutapa, mutta poden melkein kaikesta syyllisyyttä nykyään.

Treenailua ja lukemista

Tänään päivälenkin yhteydessä jäätiin vähän treenailemaan läheiselle hiekkakentälle, tosin pikatreenithän niistä tuli kuumuudesta johtuen. Monan kanssa kapulan pito on aika mukavalla mallilla ja nyt vietiin noutoa vähän eteenpäin. Käytännössähän Mona on osannut noutaa jo pitkään, mutta kapulan palauttamista sivulle treenaillaan. Pidin hihnan koiran perässä roikkumassa, koska ei ikinä tiedä lähteekö Mona jonkun kiinnostavan ohikulkevan koiran perään.

Näistä kapulan nostoista ei kyllä irronnut palkkaa. Naksahti vasta kun Montte nosti esineen nätisti keskeltä.

Näin sitä pitää :)

Olin kyllä tosi tyytyväinen muorin työskentelyyn! Teki iloisesti ja hyvällä vireellä. Tämmöistä lisää! Otin myös pienen seuruupätkän, mikä onnistui loistavasti (Monalla on kivan tiivis seuruu ja hyvä kontakti), mutta lopetettiin nopeasti juuri kuumuuden takia.

Tildan kanssa en taas jaksanut mitään ihmeempiä, kiire oli jo kotiin ettei koirat läkähtyisi. Otettiin sitten pari kosketusalustreeniä, koska oon kosketusalustaa nyt apuna merkin opettamisessa (harmi että tötsä unohtui kotiin) Mitteli hakeutui kyllä kivasti alustan luokse (joka tänään sattui olemaan marjapurkin kansi :D) ja tarjoaa sitä hyvin. 

Sitten vielä opiskeluihin. Tänään ja eilen oon laskenut aika hyvään tahtiin ja saanut paljon kemiantehtäviä aikaan. Mitä enemmän lasken, sitä paremmin tunnun tajuavan koko kemian oppimäärän laajuuden ja sen mitä kaikkea oikein pitää hallita... Opeteltavaa siis riittää ja PALJON. Melkein joka tehtävän jälkeen tulee fiilis, että ainiin tämä pitäisi kerrata, sekä tämä. Uskon kuitenkin, että kun vaan lasken ja harjoittelen sitkeästi joka päivä niin asiat kyllä vähitellen painuvat sinne kalloon. Ylihuomenna menen tapaamaan taas vissiin meidän lukupiiriä Turkuun ja tarkoitus olisi opiskellakin yhdessä. Olen tottunut laskemaan koulussakin melkein aina kaverin kanssa ja kokenut sen tosi hyödylliseksi. Ysiluokalla matikantunnit oli suorastaan ihan älyhauskoja, kun me ratkottiin Bedan kanssa tehtäviä ja väännettiin vitsiä niistä. Viime keväänä mulle sattui fysiikan tunneilla tosi mukavia vieruskavereita, joiden kanssa kelpas pähkäillä kans fysiikan tehtäviä :) Kauhistuttaa kyllä jo valmiiksi se työn määrä minkä fysiikka tulee teettämään, mutta kyllä sekin siitä.